Välttelevä kiintymystyyli: tunnistaminen ja läpimurtaminen

Kumppanisi haluaa puhua suhteestanne ja tunnet muurien nousevan. Ei kirjaimellisesti, mutta jokin sisälläsi sulkeutuu. Tarvitset tilaa, itsenäisyyttä, hetken olla tekemättä mitään. Läheisyys ei tunnu lämmöltä vaan paineelta. Ja omituisinta on: tiedät rakastavasi tätä ihmistä. Mutta heti kun tulee lähelle, haluat paeta.

Tämä on välttelevä kiintymystyyli. Noin 25 prosenttia aikuisista tunnistaa itsensä tässä, vaikka useimmat eivät sanoisi sitä näin. He sanovat mieluummin: 'Olen vain itsenäinen.' Tai: 'En oikeastaan tarvitse jatkuvaa yhteyttä.' Nämä ilmaukset eivät ole välttämättä epätosia, mutta ne peittävät syvemmän kaavan.

Miten välttelevä kiintymys kehittyy

Välttelevä kiintymys kehittyy, kun hoitajasi olivat emotionaalisesti etäisiä tai vähätteleviä. Eivät välttämättä kylmiä tai ilkeitä, mutta rakenteellisesti reagoimattomia emotionaalisiin tarpeisiisi. Lapsena opit, ettei itku tuottanut lohtua, ettei haavoittuvuuden näyttäminen kohdannut vastakaikua, että oli parempi selviytyä yksin. Sopeuduit tukahduttamalla emotionaaliset tarpeesi. Itsenäisyydestä tuli selviytymisstrategiasi.

Mikulincer ja Shaver (2007) kuvailevat teoksessa Attachment in Adulthood, miten tämä strategia luo deaktivoivan kiintymysjärjestelmän. Sen sijaan, että aktivoisit kiintymysjärjestelmäsi tuntiessasi olosi turvattomaksi, sammutat sen. Tuahdutat läheisyyden tarpeen. Vakuutat itsellesi, ettet tarvitse ketään.

"Avoidant individuals learn to suppress or deny attachment needs and to rely on themselves as their own source of comfort and security."

— Mikulincer & Shaver, Attachment in Adulthood, 2007

Piirteet suhteissa ja deittaillessa

Tunnistetuvin piirre on epämukavuus emotionaalisen syvyyden kanssa. Keskustelut tunteista tuntuvat kiusallisilta. Kun kumppanisi kysyy mitä tunnet, ensimmäinen vastaus on usein 'hyvin' tai 'en tiedä'. Ei siksi, ettet tuntisi mitään, vaan koska pääsy noihin tunteisiin on suljettu vuosien tukahduttamisen kautta.

Deittisovelluksissa tämä ilmenee tietynlaisena kaavana. Pyyhkäiset laajasti mutta panostat vähän. Keskustelut pysyvät pinnallisina. Heti kun asiat alkavat muuttua vakaviksi, aktivoit deaktivointistrategioita. Suomessa, jossa henkilökohtaista tilaa arvostetaan kulttuurisesti, välttelevä käyttäytyminen voi helposti naamioitua 'suomalaiseksi' vaatimattomuudeksi.

Mitä voit tehdä

Tunnista deaktivointistrategiasi siksi mitä ne ovat: puolustusmekanismeja lapsuudestasi, joita ei enää tarvita aikuissuhteissa. Harjoittele tunteiden nimeämistä, vaikka se tuntuisi kiusalliselta. 'Huomaan tuntevani oloni epämukavaksi kun puhumme tästä.' Se on jo haavoittuvuutta.

Valitse kumppani, jolla on kärsivällisyyttä mutta joka asettaa myös rajoja. Kumppani, joka antaa sinulle tilaa pyytämättä sinua menemään. Joka ymmärtää, ettei vetäytyvä käyttäytymisesi ole hylkäämistä, vaan suojarefleksi.

Sources: Mikulincer & Shaver (2007), Bartholomew & Horowitz (1991)